Kuten jo aikaisemmin pähkäilin ja pohdiskelin, makuuhuoneen lattia aiheuttaa yhä harmaita hiuksia. Kodin kunnostus on siinä vaiheessa, että nyt pitäisi päättää tehdäänkö sille yleensäkään yhtään mitään. Päätösten tekeminen ei koskaan ole ollut minulle helppoa, eikä se ole sitä nytkään…
Kurkistetaan siis pikkuisen makuuhuoneen puolelle, ehkäpä joku teistä osaa asiassa auttaa?
Tältä näyttää tällä hetkellä näkymä keittiöstä makuuhuoneeseen päin. Makuuhuoneen oviaukkoa on 70-luvulla asuntoon tehdyn täysremontin yhteydessä kavennettu ja siitä on silloin poistettu todennäköisesti pariovet. Lautalattian päälle oli vuosien varrella laitettu niin muovimattoa, levyä kuin parkettiakin ja oviaukkoa oli jostain syystä vielä entisestään kavennettu parilla kakkosnelosella.
Lattian purkamisen jälkeen 70-luvun ovi oli sekä liian lyhyt että ärsyttävän kapea. Oikeankokoista aidosti vanhaa ovea ei etsinnöistä huolimatta löytynyt, joten lankomies nikkaroi meille uuden oven mittojen mukaan ja muita asunnon vanhoja ovia mukaillen.
Oven suhteen päätös on selvä – maalataan! Pohjamaalihan siinä jo on.
Yleisilmeeltäänhän lattia on sellainen viehättävän rustiikkinen siltä osin kun sitä kalusteiden ja mattojen alta näkyy. Ja kuvissa lattia näyttää jostain syystä todellisuutta kivemmalta ja vähemmän oranssilta.
Jos lattia näyttäisikin oikeasti kauttaaltaan tällaiselta, en tekisi sille värin puolesta yhtään mitään. Silloin joko vahaisin tai lakkaisin lattian, koska sen puhdistaminen tällä hetkellä on aika hankalaa ja mies saa siitä toisinaan tikun varpaaseen. Sävyn puolesta ongelma näyttäytyy vähän paremmin kuvassa ennen listojen laittamista…
Makuuhuonehan on alun perin ollut ihan kunnon keittiö helloineen. Tuosta käyttötarkoituksesta ovat peräisin muun muassa hellan tulisijan paikka huoneen nurkassa sekä ovi porraskäytävään. Hella on purettu joskus 70-luvulla, samoihin aikoihin kun kämppään on rakennettu vessa ja kylppärikin. Hellan paikan kohdalla seisoo nykyään kiinteä nurkkakomero, jota helmipaneloinnin vuoksi kutsumme muumitaloksi. Vaikka se valkoinen vielä onkin.
Kuusipuinen lautalattia on aikoinaan käsitelty vernissaamalla, mistä johtuen sen väri on tuollainen punaoranssinen. Lattiasta näkee hyvin, missä kohdassa kalusteet ovat olleet ja kuinka suurin kulutus on ollut hellan ja ulko-oven välisellä alueella. Kun purimme lattian näkyviin oli tuo kulunein alue lähestulkoon harmaaksi kuivunut. Pellavaöljyllä lattia elpyi parempaan kuntoon. Mitä lähemmäs huoneen reunoja mennään, sitä punaisempi lattian väri on.
Tässä vielä näkymää ennen listojen ja uuden oven laittoa. Ovesta vasemmalle päin on komero, oikealla puolestaan ovi rappukäytävään. Oikean seinän viereen jäävällä seinänpätkällä on tällä hetkellä työpöytä.
Koska putkiremontin yhteydessä asunnon muut lattiapinnat hiottiin ja valkolakattiin, on tuossa entisen kynnyksen kohdalla käsittelypintojen rajakohta. En hiotuttaisi lattioita uudelleen jos nyt saisin päättää – valkolakattu lattia on kaunis, mutta ei vaan sovi meille. Lisäksi jotakin vanhasta fiiliksestä kadotettiin hionnan myötä, vaikka kissa on kynsineen kyllä tehnyt oman osansa lakkapinnan ”elävöittämiseksi”. Mikäli lattia päädytään maalaamaan on värivaihtoehtona vaalea, hieman siniseen taittava harmaa.
Maalaamista puoltavat myös pari pienempää juttua.
Muumitalon sisäpuolelle jäävä lattia on pakko maalata. Suurin osa komeron lattiasta on betonia puretun hellan jäljiltä ja tarkoitus on maalata se valkoiseksi tai vaaleanharmaaksi. Hellanpaikan edessä olevan pellin kohdalta lattialaudat olivat tummuneet ja osa jouduttiin vaihtamaan. Uutta, käsittelemätöntä lautaa näkyy hieman komeron oven alta ja se pistää kyllä pahasti silmään.
Toinen maalaamista puoltava kohta on ulko-oven viereisellä seinänpätkällä oleva maalattu ja sanomalehtipaperoitu alue. Pohdimme appiukon kanssa mitä tässä on mahtanut ennen olla ja tulimme siihen tulokseen, että tässä on kenties ennen säilytetty polttopuita. Ennen tuota 70-luvun remonttia on asunto lämmennyt keittiön hellan ja salin puolen kakluunin voimin. Tuossa pahamaineisessa remontissa on asunnosta purettu hellan lisäksi myös se kakluuni. Että ärsyttää.
Ärsytystähän ei lievennä lainkaan se seikka, että taloyhtiön kakluuneista suurin osa on täysin toimintakuntoisia ja vain muutamasta asunnosta ne on purettu kokonaan. Eli hormi löytyisi, mutta uunia ei…
Mutta se lattia. Vaaleanharmaa maali vai ei mitään? Nyt saa auttaa!