Palataanpa hetkeksi vielä viime vuoden puolelle.
Kuten tapanani on, tänäkin jouluna annoin pehmeitä paketteja. Olen vuosien varrella omaksunut sen villasukkia kutovan mummon roolin ja sukkia suurimpaan osaan paketeista menikin. Yhteensä sukkapareja oli lähemmäs parikymmentä; miehille perinteistä raitasukkaa, naisille jotain vähän erityisempää.
Edellisvuosina olen tehnyt kaikille erilaiset sukat, mutta tänä vuonna päädyin samaan malliin eri väreissä. Kuvioneule on suhteellisen perinteistä hevosenkenkää sovitettuna Gjestalin Maijalle ja 2,25mm puikoille. Lankaan tykästyin ihan kunnolla, hinta-laatusuhde on todellakin kohdillaan ja näppituntuma erittäin miellyttävä. Värivalikoimakin oli oikein laaja. Tätä käytän varmasti uudestaan.
Ihan pelkkiä sukkia en sentään antanut. Ystäväni pienokainen syntyi vähän ennen joulua ja pikku tyttösen lahjojen joukkoon oli toki saatava jotain pehmeääkin. Koska tuoretta isää ja minua yhdistää nörtteily, sopi pieni Yoda-pipo pienen, viisaan tytön lahjoihin mielestäni oikein mainiosti. Pipo tosin jäi jo pieneksi, liekö tytöllä sukujuuria myös Themysciran saarella…
Ilmeisesti minäkin olin ollut viime vuonna kiltti, sen verran paljon ihania paketteja sain! Ja jostain kumman syystä niistä suurin osa oli vaaleanpunaisia, hmm…
Sisko muisti minua Kastehelmi-tuikulla ja kynsilakoilla – vaaleanpunaista ja glitteriä, kuinkas muutenkaan…
Vanhemmat ja sisko olivat lisäksi ostaneet kauniit Efva Attlingin Bow wow wow -korvakorut.
Flore haastoi kotikokin mainiolla paketilla, josta paljastui sekä unkarilainen keittokirja että trdelník-setti! Näitä on pakko päästä pian kokeilemaan…
Anna-Marian kaunis paketti sisälsi ihania hemmotteluherkkuja ja lahjakortin Jolie spa -kauneushoitolaan. Olen viimeksi käynyt sellaisessa joskus ennen naimisiinmenoa eli siitä on ainakin kuusi vuotta… Osaankohan mennä?
Kaiken kukkuraksi mies oli vihdoin ja viimein hankkinut viluherkälle vaimolleen ikioman vaaleanpunaisen onepiece-olohaalarin – tosin sillä ehdolla, ettei sitä käytetä julkisilla paikoilla tai valokuvissa. Vaatimus on ehkä paikallaan, sillä voisin hyvinkin kuvitella hylkääväni muut vaatteet olohaalarin vuoksi. Ainakin leirivarusteena se todennäköisesti tulee olemaan korvaamaton…